Matkailu on enemmän

Matkailu nähdään useimmiten vapaa-aikaan liittyvänä kevyehkönä toimintana, joka on jollain tavalla ulkoistettu yhteiskunnan muista kehityskuluista. Aina pitää muistuttaa, että iso osa matkailusta on vakavasti otettavaa, työn tekemistä tukevaa toimintaa. Matkailu on muutenkin jotain huomattavasti enemmän ja sen yhteiskunnallinen merkitys on paljon yleistä käsitystä suurempi. Asiasta on syytä puhua.

Maailman poliittiset virtaukset heijastuvat aina suoraan matkailuun. Hyvin konkreettisesti tämä heijastuminen näkyy vaikutuksina liikkumiseen, tiettyjen alueiden sulkemisena matkailulta tai koettuina turvallisuusriskeinä. Tämä viimeinen kategoria on haastava, koska kokemus ei välttämättä vastaa todellisuutta. Tästä Suomikin on saanut osansa, kun incoming-matkailumme notkahti joksikin aikaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Aivan oma lukunsa ovat aidot kriisialueet, joista tätä kirjoitettaessa mieleen nousevat Ukraina ja Lähi-Itä. Matkakohteista esimerkiksi Dubai on uuden edessä, kun Iranin jatkuvat hyökkäykset rapauttavat kohteen turvallisuusimagoa.

Myös sisäpolitiikalla on vaikutusta. Yhdysvaltoihin suuntautuva matkailu on laskenut nykyisen hallinnon aikana ja yhä useampi valitsee vaihtoehtoisia kohteita lähinnä periaatteellisista syistä. Matkailija ei halua kokea epävarmuutta – mielivallasta puhumattakaan. Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan. Ruandaa ei vuosikymmen sitten koettu houkuttelevaksi turistikohteeksi, mutta todelliset muutokset sekä aktiivinen markkinointi ovat nostaneet Ruandan varteenotettavaksi turistikohteeksi. Vuonna 2018 moni lontoolaisseura Arsenalin kannattajista hieraisi silmiään nähdessään Arsenalin peilipaidassa tekstin ”Visit Rwanda”. Kyseinen yhteistyö jatkuu vielä tämän kauden ja sitä arvioidaan menestystarinaksi. Ehkäpä Suomen tulisi harkita jotain vastaavaa, sillä Suomen näkyminen maailmalla on todella heikkoa. Presidentti Stubb saa näkyvyyttä, mutta todelliset isot massat maailmalla jäävät saavuttamatta. Tämä pätee myös Pohjoismaihin, joihin panostaminen on lopetettu ”säästösyistä”.

Mielestäni yksi iso tekijä, joka suoraan vaikuttaa matkailuun – ja josta Suomessakin on vihdoin viime aikoina aloitettu keskustelu, on kielitaito. Matkailuteollisuus tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä ja siksi onkin surullista, että kehitys Suomessa on katastrofaalinen. Ruotsin puhuminen on romahtunut sen jälkeen, kun ruotsi poistettiin pakollisista kirjoitettavista aineista ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2004. N.k. harvinaisten kielten opiskelu on myös vähentynyt ja todella harvalla korkeakouluopiskelijalla on sellainen kielitaitopohja, että sen päälle voidaan rakentaa uuden kielen osaaminen. Ranskan, saksan, espanjan, italian, kiinan ja venäjän kielen osaajat ovat harvassa – ja kaikki tämä maassa, joka on täysin viennistä riippuvainen! Englantia toki osataan laajalti, mutta jos vaikka pitäisi tuottaa juridista tekstiä englannin kielellä, jää joukko valitettavan pieneksi.

Kieli voi toimia myös matkustamisen motiivina. Suomen ystäviä ja kieltämme opiskelevia löytyy maailmasta yllättävän paljon. Taustalla voi olla Muumit (esim. Japani), Samu Haberin musiikki (Saksa), kielisukulaisuus (Unkari) tai vapauden kaipuu ja suomalainen hardrock-musiikki (Valko-Venäjä). Kielet yhdistävät ja tekevät maailmasta pienemmän. Matkailuteollisuuden vahva intressi on puhua kielten opiskelun puolesta ja hyödyntää kielten osaamista omassa liiketoiminnassaan. Ei pidä koskaan unohtaa, että matkailun taustalla löytyy aina positiivinen näkemys kansainvälisyydestä sekä aito kiinnostus muita kulttuureita kohtaan.

Matkailuvalinnoillaan kuluttaja kertoo aina jotain arvoistaan ja hänelle tärkeistä asioista. Siksi matkailuteollisuuden täytyy aistia yhteiskunnan muutoksia ja tuloillaan olevia kehityskulkuja. Matkailu avartaa ja se auttaa meitä myös näkemään oman maamme uusin silmin. Ei pidä siis väheksyä niitä ajatuksia ja kokemuksia, joita me saamme maailmalta. Muuallakin osataan ja meidän pitäisi tämän takia enemmän hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa kaikilla elämän alueilla. Vaikka valtiojohtomme ja ulkopoliittinen johtomme tekee maailmalla hyvää työtä, Suomen näkyminen kansainvälisissä instituutioissa on heikkoa. Olemme EU-instituutioissa aliedustettuja ja korkeakouluopiskelijoiden halukkuus kansainvälisiin vaihtoihin on romahtanut. Lyhyehköt pyrähdykset maailmalla tekisivät erittäin hyvää ja on itse asiassa aika erikoista, että edes Pohjoismaiden kesken ei ole saavutettu järjestelmällistä virkahenkilövaihtoa. Pohjoismaisen kollegan tulisi olla korkeintaan puhelinsoiton päässä.

Paljon matkustavat kertovat usein, miten he näkevät Suomen ikään kuin uusin silmin. Kun on vertailukohtia, pystyy arvostamaan maatamme entistä enemmän. Itse olen asunut maailmalla yhteensä 12 vuotta ja se on kyllä lisännyt isänmaallisuuttani. Toisaalta myös ymmärrän, että vertaisoppimista kannattaa harrastaa. Yhdessä syntyy todennäköisemmin parempaa kuin yksin puurtaen.

Matkailulla on siis suurempi rooli kuin mitä yhteiskunnallinen keskustelu antaa ymmärtää. Matkailun kautta maailmaa tehdään paremmaksi matka kerrallaan. Yhtä lailla, kun meidän matkailuihmisten täytyy jatkuvasti muistuttaa matkailun työllistävästä vaikutuksesta ja matkailutulojen merkityksestä, meidän täytyy muistuttaa matkailun yhteiskunnallisesta merkityksestä. Matkailu on enemmän – ja siksi onkin suuri etuoikeus olla yksi matkailun monista harmaista eminensseistä ja puolestapuhujista.

Teemu Kokko(*

P.S. Kävin muutama viikko sitten loistavalla illallisella helsinkiläisessä ravintola Skördissä. Kyseinen ravintola tarjoilee vain avomaalla kasvatettuja kauden vihanneksia, lihana vain riistaa ja viineinä suomalaisia marjaviinejä. Kaikki tuotteet ovat Suomesta ja näin ollen esimerkiksi kahvia ei ole tarjolla. Suola tosin muodostaa poikkeuksen – sitä kun ei Suomessa tuoteta lainkaan. Iso hatunnosto rohkeudesta ja linjakkuudesta!

*) Artikkelin kirjoittaja, KTT Teemu Kokko on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun entinen rehtori ja toimitusjohtaja. Hän seuraa tarkasti yhteiskuntamme kehitystä ja kirjoittaa muutaman kerran vuodessa matkailuun liittyvistä tai sitä sivuavista ajankohtaisista aiheista. Kaikki esitetyt mielipiteet ovat hänen omiansa.