Ruotsalaisten matkailu kasvaa edelleen ja monimuotoistuu

Ruotsalaisten matkailu kasvaa edelleen – ja monimuotoistuu

Usein suomalaisten matkailun on sanottu seuraavan ruotsalaisten matkailutrendejä muutaman vuoden viiveellä. Seuraavaan olen koonnut joitakin havaintoja Ruotsin matkailukentän muutoksesta. Omien havaintojeni lisäksi olen hyödyntänyt Apollo-matkojen, Wing-matkojen sekä News55:n lähteitä.
Ruotsalaisten matkailu on kasvussa ja keskustelut ”lentohäpeästä” ovat suuren yleisön osalta jääneet taka-alalle. Pitkälti luotetaan siihen, että lentoyhtiöt, majoittajat, ravintolat, matkailijoiden suosimat kohteet ja matkanjärjestäjät tekevät kaikkensa vastuullisuuden ja eettisyyden eteen. Tosin Euroopan suosio on kasvanut, mikä saattaa osittain johtua siitä, että kohteita saavutetaan Ruotsista käsin joko vesitse tai rautateitse.
Matkailusesongit ovat pidentyneet ja sekä touko-kesäkuu että syys-lokakuu lisäävät jatkuvasti suosiotansa. Ruotsalainen lehdistö on raportoinut varsin aktiivisesti Euroopan kuumuudesta heinä-elokuussa, mikä varmasti on vaikuttanut joidenkin matkailijoiden matkustusajankohdan valintaan.
Ruotsiin matkustavien osalta yhdysvaltalaisturistien osuus on edelleenkin kasvussa ja kaiken kaikkiaan viipymisissä on tapahtunut pidentymistä. Edelleenkin valtaosa saapuvista matkailijoista viettää Ruotsissa alle vuorokauden, mikä luonnollisesti selittyy päiväristeilymatkustajien suurella osuudella sekä Tukholmassa että Etelä-Ruotsissa.
Matkatoimistojen arvioiden mukaan ruotsalaiset panostavat lomaan entistä enemmän sekä henkisesti että taloudellisesti. Samaan aikaan on havaittavissa jonkin asteista massaturismiväsymystä. Käytännön tasolla monet välttelevät massakohteita, joissa liikenteen ruuhkat ja pitkät jonotusajat voivat tehdä vierailusta varsin haastavan. Lehdistössä puhutaankin ”destination dupes” -käsitteestä. Sillä tarkoitetaan kohdeduplikaattia, jolla voidaan korvata jokin ylikansoitettu tai liian kaukana sijaitseva kohde. Ateenan Akropoliksen sijaan voi valita Rhodoksen Lindoksen, Malediivien sijaan Kroatian Bracin tai Karibian sijaan joko Kap Verden tai Egyptin.
Pitkään jatkunut trendi on myös tehdä matkoja, joilla on tarkoitus. Kyseessä voi olla kielen oppiminen, kuntoilu, retriitti tai vaikkapa historian tuntemuksen lisääminen. Tämän tyyppiset matkat ovat varsin suosittuja seniorikansalaisten keskuudessa ja niiden kautta matkanjärjestäjät voivat tasoittaa kausivaihteluitaan. Kyseessä on myös matkailutuotteen jalostusasteen nostaminen, mikä helpottaa tuotteen hinnoittelua.
Perinteisten syntymäpäivämatkojen rinnalle on tullut muitakin suuremmissa ryhmissä toteutettavia matkoja, nk. sukupolvimatkoja, jolloin liikutaan yhtä perhettä suuremmissä yksiköissä. Usein näillä matkoilla valitaan hotellin sijaan kokonainen talo tai iso huoneisto. Mielenkiintoista on myös pohtia matkan maksajaa, jonka voi usein kuvitella löytyvän stabiilissa elämäntilanteessa olevien joukosta. Isovanhemmat voivat näin ollen muodostaa varsin mielenkiintoisen markkinoinnin kohderyhmän.
Yksin matkustavien osuus on jatkanut kasvuaan. Esimerkiksi Wing-matkat ilmoittaa, että heidän asiakaskunnastaan n. 12 prosenttia matkustaa yksin. Yksin matkustaminen ei luonnollisestikaan tarkoita yksinäisyyden tavoittelua, minkä esimerkiksi risteilyjärjestäjät huomioivat varsin hyvin. Solo-matka voi olla jonkin uuden alku.
Heinäkuun alkuviikolla Ruotsin lehdistössä puitiin varsin ahkerasti uutta ilmiötä. Kroatian Splitiin oli matkustanut tuhansia tukholmalaisia vuonna 2006 syntyneitä nuoria. Puhuttiin yleisesti Splitin ”Tukholma-viikosta”, mikä oli sosiaalisen median kautta levinnyt ilmiö. Vastaavasti sadat 2005 syntyneet tukholmalaiset olivat matkustaneet vastaavaksi viikoksi Mallorcan Palmaan. Järjestyshäiriöiltä ei kummassakaan kohteessa vältytty ja paikallisten asukkaiden reaktiot olivat varsin kielteisiä.
Voi vain kuvitella, että vastaavanlaisia kontrolloimattomia, tiettyyn kohderyhmään kohdistuvia ilmiöitä nousee sosiaalisen median kautta yhä useammin. Matkanjärjestäjien intresseissä on ottaa niistä koppi, mikä saattaa lisätä jonkinasteista kontrollia. Näinhän on Suomessa käynyt esimerkiksi abi-risteilyjen osalta.
Ruotsalaisten matkailua leimaa tietynlainen monimuotoistuminen, mitä on erittäin mielenkiintoista seurata myös Suomen näkökulmasta. On myös selvästi nähtävissä, että ympäristöhaasteet ja eettiset pohdinnat eivät ainakaan vielä vaikuta merkittävästi matkailun isoon volyymiin.

Teemu Kokko(*

P.S. Matkailijoiden kohdevalintaan vaikuttavat tekijät voivat olla varsin monimuotoisia. Kun Ruotsin P4 -radiokanava haastatteli heinäkuussa Tukholmaan saapuneita matkailijoita, osa ilmoitti syyksi halun kokea ainutlaatuisen murtoveden… Sama valtti löytyy periaatteessa Helsingiltäkin.

*) Artikkelin kirjoittaja, KTT Teemu Kokko toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän kirjoittaa muutaman kerran vuodessa matkailuun liittyvistä tai sitä sivuavista ajankohtaisista aiheista. Kaikki esitetyt mielipiteet ovat hänen omiansa.