Tekoäly ja matkailu

TEKOÄLY JA MATKAILU

Tekoälystä käydään parhaillaan varsin laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Toisaalta keskustellaan tekoälyn laajoista hyödyntämismahdollisuuksista ja toisaalta pelätään lieveilmiöitä sekä tekoälyn ”tyhmentävää” vaikutusta. HS:n vieraskynässä (2.2.) Rasmus Mannerström ja Jan-Erik Lönnqvist toteavat, että mikäli tekoälyn haitallinen käyttö yleistyy, syvällinen oppiminen uhkaa korvautua pinnallisella sisällön tuottamisella. Tällä voisi kirjoittajien mukaan olla vaikutusta tulevaisuuden työmarkkinoihin ja jopa yhteiskunnassa vallitsevalle luottamukselle.

Vaikka tekoälykeskustelun ilmatilaa hallitsevatkin pelot ja negaatiot, tekoäly voidaan myös nähdä hyödyllisenä apuvälineenä. Sen avulla voidaan koneellistaa rutiininomaisia työtehtäviä ja se voidaan valjastaa poikkeamien etsimiseen. Monia sovelluksia on jo käytössä mm. vakuutusyhtiöissä ja pankeissa. Matkailuun liittyvistä käyttömahdollisuuksista on sen sijaan käyty varsin vähän keskustelua. Alla olevien ajatusten inspiraationa olen käyttänyt McKinsyn konsulttien Alex Cosmasin ja Vik Krishanin podcastia ”What AI means for travel – now and in the future” (2.11.2023) sekä Annika Konttisen ja Anu Seppäsen artikkelia ”Tekoäly on mahdollisuus matkailulle”, Haaga-Helian E-Signals (7.11.2023).

Tekoäly pystyy käsittelemään valtavan määrän dataa, mikä mahdollistaa palvelun henkilökohtaistamisen. Juuri tämä korkea laskentateho on useimpien sovellutusten kova ydin. Matkailija voi ennen matkaa rakentaa itselleen räätälöidyn kokonaisuuden, johon tekoälyn avulla on kerätty eri komponentit valtavasta tarjontamassasta. Sekä Booking.com että Expedia tarjoavat jo nyt matkasuunnittelupalvelua, joka hyödyntää ChatGPT:tä. Hopper puolestaan on mobiilisovellus, joka analysoi ja ennustaa lentolippujen ja majoituksen hintoja. Näin asiakas voi varata ja ostaa matkansa juuri silloin, kun hinnat ovat edullisimmillaan.

Tekoälypohjaisen lisätyn todellisuuden avulla voi myös matkustaa ilman fyysistä liikkumista, mikä vähintäänkin lisää kohteiden virtuaalista saavutettavuutta ja matkailijoiden yhdenvertaisuutta. Ihan oma kysymyksensä sitten on, voiko nojatuolissaan istuvaa henkilöä kutsua matkailijaksi.

Matkailun alueella tekoälyä myös hyödynnetään jo nyt rajamuodollisuuksien sujuvoittamisessa, turvajärjestelmissä sekä kielimuurin rikkojana. Matkan jälkeiset lomakuvat voi organisoida hyödyntämällä PhotoPrism sovellusta, joka tunnistaa mm. ihmiset ja kohteet.

Tekoälyyn liittyy monia isoja kysymyksiä. Pelätään sen saavan liikaa valtaa, joka pahimmillaan voisi tarkoittaa päätöksenteon luisumista ihmisiltä järjestelmälle. Tunnistamisteknologioihin liittyy monia yksityisyyden suojaan ja henkilötietoihin liittyviä kysymyksiä. Tekoäly myös toimii konemaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa, että poikkeuksen poikkeukset tai inhimillisyys päätöksentekotilanteissa jäävät huomioon ottamatta. Tutkijoiden mukaan olemmekin suuren maanvyöryn alkumetreillä, ja monien mielestä tekoälyn kautta syntyvä disruptio liiketoimintaan on suurin liiketoimintaan kohdistunut yksittäinen muutos kautta aikojen.

Tiedämme myös, että tekoälyyn liittyvästä sääntelystä ja juridiikasta käydään kovaa keskustelua. Päätä ei voi enää laittaa pensaaseen, sillä uusia sovellusalueita ja työvälineitä syntyy päivittäin. Monia niistä ei edes mielletä tekoälypohjaisiksi. Älykello on tästä hyvä esimerkki.

Matkailuyrityksen näkökulmasta tekoälyn kehitystä kannattaa seurata. Ehdoton minimivaatimus jo nyt on vahva digitaalinen läsnäolo, koska se on ainoa tapa taata, että oma yritys voi tulla kyseeseen, kun tekoälypohjaiset sovellukset haravoivat asiakastarjooman mahdollisia komponentteja. Omassa toiminnassa voi harkita myös pienimuotoisia kokeiluja vaikkapa nettisivuilla olevan assistenttibotin kautta. Yrityksen rutiinitoimintoja voi myös harkita siirrettävän tekoälyn hoidettaviksi.

Henkilötasolla tekoälyn kehitystä kannattaa seurata. Riippumatta, mitä asiasta ajattelee, tekoäly valtaa lisää alaa. Sääntelyä saatetaan lisätä, yksityisyyden suojaa tullaan todennäköisesti korostamaan entistä enemmän, MUTTA alkanutta vallankumousta ei kukaan voi enää pysäyttää. Valitettavasti tekoälyä hyödynnetään myös rikollisiin tarkoituksiin, mikä ei suosiota juurikaan lisää. Paradoksaalisesti tekoälyrikollisuuden torjunta edellyttää hyviä tekoälytaitoja.

Lopuksi on syytä todeta, että vaikka olen edellä tuonut esiin tekoälyn monia hyödyntämisalueita, se ei ole mikään autuaaksi tekevä asia. Matkailuteollisuus on pitkälti ihmisten väliseen kanssakäymiseen pohjautuva liiketoiminnan alue, jota kuitenkin voidaan tukea tekoälytyyppisillä ratkaisuilla. Itse toivon, että alalla on riittävästi itsetuntoa pitää tekoäly rengin ja apuvälineen roolissa, ja siten pitää ihminen keskiössä.

Teemu Kokko(*

*) Artikkelin kirjoittaja, KTT Teemu Kokko toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän kirjoittaa muutaman kerran vuodessa matkailuun liittyvistä tai sitä sivuavista ajankohtaisista aiheista. Kaikki esitetyt mielipiteet ovat hänen omiansa.