Ruotsin matkailu elpymässä vaikeiden pandemiavuosien jälkeen
Teemu Kokko
Ruotsin matkailu elpymässä vaikeiden pandemiavuosien jälkeen
Ruotsin kotimarkkinatalous käy varsin kovilla kierroksilla ja ainakaan vielä korkea inflaatio ja kallis energia ei näytä hillitsevän kulutusta. Havaintoni keskittyvät tosin Tukholman talousalueeseen, mikä lukijan on syytä pitää mielessään.
Kuten hyvin tiedetään, Ruotsi valitsi pandemiavuosina varsin erilaisen strategian kuin Suomi. Yhteiskunta pyrittiin pitämään mahdollisimman pitkään auki ja rajoituksista luovuttiin Suomea aikaisemmin. Historiallisesti tulee olemaan erittäin mielenkiintoista tehdä vertailevat laskelmat Suomen ja Ruotsin strategioista huomioiden kuolleisuus, kustannukset sekä mahdolliset pitkävaikutteiset yhteiskunnalliset tekijät. Mielenkiinnon lisäksi analyysi on todella tarpeellinen, sillä varmasti voimme oppia toinen toisiltamme jotain vastaavanlaisten tilanteiden hoitamisesta.
Ruotsin matkailu on elpymässä. Alkuvuosi 2022 on liikevaihdollisesti ollut n. 69 prosenttia parempi kuin vastaava ajankohta vuonna 2021. Mitä tulee vertailuun pandemiaa edeltäneeseen tasoon (2019), ollaan vielä noin kymmen prosenttia jäljessä. Toipuminen on siis ollut toivottua hitaampaa.
Tilastot osoittavat myös selvästi, että kulutustottumuksissa on tapahtunut muutoksia. Tulee olemaan varsin mielenkiintoista seurata näiden muutosten pysyvyyttä. Suuria voittajia ovat olleet vapaa-ajanasuntokauppa, kotimaan yöpymiset, päivittäistavarakauppa sekä luksustuotteet. Näiden osalta ollaan jo noin 13 prosenttia yli vuoden 2019 vastaavan ajankohdan tason.
Ruotsissa lasketaan koko matkailun liikevaihdoksi tällä hetkellä noin 77 miljardia kruunua kvartaalissa eli 308 miljardia kruunua vuodessa. Tästä noin 100 miljardia kruunua on ravintola- ja kahvilasektori, joka on jo ylittänyt vuoden 2019 tason. Matkatoimistopalvelut edustavat vuositasolla noin 50 miljardia kruunua ja se sektori on vielä lähes 40 prosenttia jäljessä vuoden 2019 tasoa.
Elpymistä siis tapahtuu, mutta toimialan sisällä on suuria eroja. Yleinen arvio kuitenkin on, että koko sektorin paluu vähintäänkin vuoden 2019 tasolle on realisoitumassa kuluvan vuoden aikana. Paljon luonnollisesti puhutaan myös uusista ilmiöistä, kuten kotilomailusta, Ruotsi-matkailusta ja
matkustamattomuudesta (”hemestra”, ”svemestra” & ”staycation”), mutta samaan aikaan lentomatkailu on kovassa kasvussa. Tosin Arlandan paljon julkisuutta saanut turvatarkastuskaaos sekä lentojen huono saatavuus hillitsevät tätä kehitystä. IATA myös raportoi koko Euroopan laajuisesta kroonisesta työntekijäpulasta, mikä kattaa sekä maapalvelut, matkustamohenkilökunnan että lentäjät. Ruotsissa on myös muutamien vuosien ajan puhuttu lentohäpeästä (”flygskam”), mutta itse en millään tavalla ole törmännyt ko. käsitteeseen käytännön elämässä.
Matkailun erillisistä osa-alueista Ruotsissa aivan erityisen kovassa kasvussa ovat olleet liikunta & vapaa-aika, kulttuuri & huvittelu sekä ajoneuvojen vuokraus & liisaus. Kaikilla näillä alueilla ollaan jo yli 20 prosenttia vuoden 2019 tasoa edellä. Näitä sektoreita tukee myös se tosiasia, että ruotsalaisilla on suomalaisia enemmän käytettävissä olevaa rahaa. Syitä on varmasti monia, mutta yksi isoimmista on ruotsalaisten tapa rahoittaa asumisensa. Joko asutaan koko elämä asumisoikeusasunnossa tai sitten lainoitetaan asuminen erittäin pitkällä lainalla, josta usein maksetaan vain korot. Rahaa on ja sitä käytetään.
Edellä mainitulla on myös suuri vaikutus uusien palvelumuotojen syntymiseen. Juhlia järjestettäessä käytetään jo varsin laajalti juhlajärjestelijöitä ja koirien päivittäinen ulkoilutus hoidetaan palkallisten ulkoiluttajien toimesta, jotka kävelevät Tukholman puistoissa mukanaan 8-12 koiraa.
Matkailusektorin elpyminen voi tosin hidastua korkojen noustessa ja inflaation kiristyessä. Myös Euroopassa käytävä Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa matkustushaluihin – ja jossain määrin myös matkustusmahdollisuuksiin. Ruotsin tasaisten eduskuntavaalien ja sen lopputuleman ei uskota vaikuttavan matkailuun millään tavalla.
Silmämääräisesti arvioiden Ruotsissa on ns. vauhti päällä. Täällä asuessa todella tulee se tunne, että markkinat ovat Suomeen verrattuna isot. Myös yhteiskunnan monikulttuurisuus toimii matkailun eri osa-alueiden polttoaineena. Tarjonta on laajaa ja monimuotoista.
Lopuksi on pakko myös todeta, että kaikkea tarjontaa leimaa jonkinasteinen elämän keveys. Hommat hoidetaan rennolla otteella, ystävällisesti ja digitaalisuutta hyödyntäen. Tästä meillä suomalaisilla on vielä oppimista. Ruotsi on juuri nyt loistava opintomatkan kohde, sillä Suomi nauttii aivan erityistä arvonantoa ja kunnioitusta, joka pohjautuu Suomen kriisivalmiuteen, varautumiseen sekä toimintaan NATO-prosessin yhteydessä. ”En finne igen” ei enää tarkoita alkoholistia Slussenin penkeillä, vaan pikemminkin pohjoismaista veljeä/sisarta. Ruotsissa noin 700.000 kansalaisella on suomalaiset juuret, mikä nykyään on pikemminkin ylpeyden aihe kuin hävettävä yksityiskohta. Tervetuloa siis Ruotsiin!
Teemu Kokko(*
*) Artikkelin kirjoittaja, KTT Teemu Kokko toimii Haaga-Helian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän
on väliaikaisella toimivapaalla työstään joulukuuhun 2023 asti ja asuu pysyvästi Tukholmassa.
Muutaman kerran vuodessa saamme häneltä Tukholman kuulumisia matkailusta ja siihen
liittyvistä toimialoista.
P.S. Yksi alue, jota kannattaa Ruotsissa käydä opiskelemassa on suurten massojen hallinta. On
suorastaan häkellyttävää, miten tehokkaasti täällä täytetään ja tyhjennetään 40.000 katsojan
loppuunmyyty stadion. Jos ottelun tauolla haluaa ostaa sen perinteisen hotdogin oluen kera,
ostotapahtuman kesto on noin 5 minuuttia. Ruotsissa myös joukkoliikenne rytmitetään pelien
mukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa ylimääräisiä vuoroja sekä pelin alla että pelin päätyttyä.