FI EN

Ministeri Lintilä Matkailusäätiön Aamukahvi-vieraana

Säätiö järjesti 1.3.2019 matkailualan vaikuttajien ja toimijoiden yhteisen aamukahvi- tilaisuuden. Saimme vieraaksemme elinkeinoministeri Mika Lintilän, joka alusti Suomen matkailunliiketoiminnan näkymistä.

Totesimme kaikki, että viimeistään nyt on aika puhua matkailuteollisuudesta! Elinkeino kattaa jo tällä hetkellä 2,6 % bkt:stä ja ala on Suomen viidenneksi suurin vientiala. Näkymät ovat hyvät ja toimijat tarjoavat laadukkaita palveluja. Huolenaiheeksi nousi työvoiman saatavuus ja kohtaanto-ongelma. Työperäisellä maahanmuutolla ja työvoimalupien nopeammilla käsittelyajoilla tilannetta voidaan korjata, mutta yritysten on tarjottava myös omalta osaltaan edellytyksiä työntekemiseen mm. koulutuksen ja hyvän johtamisen kautta.

Elinkeinoministerin Mika Lintilän alustuspuheenvuoro säätiön aamukahvitilaisuudessa:

”Matkailuliiketoiminnan näkymät Suomen tulevaisuudessa”

Arvoisat matkailualan ammattilaiset,

Matkailulla menee Suomessa ennätyksellisen hyvin. Matkailu kasvaa ja kansainvälistyy nopeasti – tästä tosiseikasta on syytä olla ylpeä. PK-barometrin mukaan alan suhdannenäkymät ovat koko maata ja muita toimialoja myönteisemmät. Merkille pantavaa on, että pääosin mikro- ja pienyrityksistä koostuva matkailutoimiala tekee hyvää tulosta ilman valtion suoria tukia.

Matkailulla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle: 2,5 prosentin osuus Suomen bruttokansantuotteesta, noin 14 miljardin kokonaiskysyntä, Suomen viidenneksi suurin vientiala ja 29 000 matkailualan yritystä tarjoavat riittävästi perusteita puhua matkailuteollisuudesta matkailualan sijaan. Matkailu luo Suomeen uusia yrityksiä, työtä ja toimeentuloa.

Myös Helsingin matkailussa rikottu ennätyksiä mm. yöpymisten ja kansainvälisten risteilyjen osalta (Lisätietoa: 2017 ylitettiin 4 miljoonan yöpymisen rajapyykki, 2018 ennätysmäärä kansainvälisiä risteilijöitä). Matkailua myös kehitetään hyvin tuloksin. Osoituksena Helsingin matkailun eteen tehdystä panostuksesta on esimerkiksi Helsingin voitto Euroopan komission European Capital of Smart Tourism 2019 -kilpailussa. Kilpailuhan on Euroopan komission uusi aloite ja järjestettiin vuonna 2019 ensimmäistä kertaa.

Helsinki ja Lyon olivat ensimmäiset voittajat kilpailussa, jossa painotettiin kaupungin matkailun kehittämisen ja vaikuttavuuden onnistumista kestävyydessä, digitalisaatiossa, esteettömyydessä ja kulttuurimatkailussa. On mielenkiintoista seurata, miten kilpailun myötä tuleva julkisuus vaikuttaa Helsingin matkailun kehittymiseen ja toisaalta, miten tunnustus motivoi teitä kaikkia edistämään matkailua aiempaa vahvemmin.

Kuten varmasti tiedättekin, Helsingin kaupungilla on käynnistymässä kysely paikallisten asukkaiden suhtautumisesta matkailuun. Kysely on ymmärtääkseni osa toimenpiteitä, joita Helsinki sitoutui toteuttamaan voittonsa myötä.

Säätiönne on kertonut yhdeksi tehtäväkseen osallistaa kaupunkilaisia ja kertoa matkailutoiminnan arjesta paikallisille. Kannustan teitä tässä tehtävässänne ja mielelläni kuulen, onko teillä konkreettisia toimenpiteitä suunnitteilla tai käynnissä teemaan liittyen. Helsingillä on hyvät edellytykset jatkaa menestyksekästä kehitystään osana kasvavaa matkailuteollisuutta.

Hyvät kuulijat,

Vuonna 2017 kansainvälisten matkailijoiden yöpymisissä nähtiin noin 17 prosentin kasvu. Kotimaanmatkailu kasvoi 4 prosenttia, mikä ylittää sekin vuosittaisen kotimaan yöpymisten kasvutavoitteen (2 %). Ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 kasvua tapahtui edelleen (kansainväliset yöpymiset +1,3 % / 6,8 miljoonaa, kotimaiset +1,5 % / 15,4 miljoonaa yöpymistä), mikä osoittaa, että aikaansaatu matkailun kasvu on rakenteellista.

Matkailun ennätyksellinen kasvu näkyy myös matkailuteollisuuden kehittämistarpeina. Liiketoiminnan vaikuttavuuden kasvattaminen vaatii yrityksiltä myös uudistumista ja investointeja. Valtion tehtävänä on mahdollistaa elinkeinon toimintaa ja tarjota tukea myös uudistumisen käynnistämisessä. Sen jälkeen toki edellytämme, että matkailun edistäminen ja kehittäminen ovat yritysten ja matkakohteiden perustoimintaa.

Kilpailukykyisen matkailuliiketoiminnan edellytyksiä ovat esimerkiksi kestävä ja vastuullinen toiminta, digitalisaatio, saavutettavuus ja osaavan työvoiman saatavuus. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä toiminta on matkailuliiketoiminnan hyväksyttävyyden elinehto.

Hallitus edistää kestävän matkailun kehittämistä osana Matkailu 4.0 -ohjelmaa. Visit Finlandin toteuttaman Arktinen kestävä matkailudestinaatio -ohjelman avulla tuetaan matkailuyrittäjiä, ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja matkailijoita toimimaan aiempaa vastuullisemmin ja huomioimaan taloudellisen kestävyyden rinnalla myös ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Hankkeessa on tehty paljon materiaalia, johon suosittelen myös teitä tutustumaan (materiaali saatavilla Visit Finlandin verkkosivuilla). Kestävien arvojen ja valintojen tulee näkyä matkailuyritysten arjessa ja niistä kannattaa myös viestiä asiakkaille. Vastuullisesti toimivien yritysten asiakastyytyväisyys ja laatutaso ovat nekin korkeampia.

Digitalisaation vaikutus matkailuyritysten liiketoimintaan kasvaa nopeasti. Yritysten on entistä helpompi saada palvelunsa kansainvälisesti näkyväksi kohtuullisen helpoilla teknisillä ratkaisuilla. Toisaalta kilpailu kansainvälisistä asiakkaista kasvaa koko ajan, jolloin näkyvyyteen on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän. Suomen matkailukuvan edistäminen kotimaassa ja erityisesti ulkomailla vaatii aiempaa enemmän resursseja ja mieleenpainuvia viestejä. Muutos edellyttää suomalaisia matkailuyrityksiä uudistumaan sekä vahvistamaan osaamistaan ja ymmärrystään digitalisaatiosta.

Suomen matkailun kehittämistä ohjaa Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta. Tiekartta päivitetään ministeriössämme kevään aikana. Matkailualan toimijoita osallistetaan monella eri tavalla tuomaan esille omia näkemyksiään toimenpiteistä ja kasvutavoitteista.

Esimerkiksi Visit Finlandin suuralueyhteistyön kautta käydään keskustelua Helsingin suuralueen kanssa ja TEM:n matkailutiimin yhteydenpito Helsingin kaupungin matkailun kehittämisestä vastaavien henkilöiden kanssa on aktiivista ja säännöllistä. Toukokuussa avautuu lisäksi avoin kommentointikierros tiekartan luonnokseen.

Viime aikoina ministeriön, Visit Finlandin, Helsingin kaupungin ja Lapin kanssa on keskusteltu tiedolla johtamisen merkityksestä matkailun vaikuttavuuden edistämiseksi. Myös säätiönne painottaa alan tutkimustiedon tuotannon ja levittämisen tärkeyttä. Toivottavasti olettekin iloisia kuullessanne, että tavoitteenamme on matkailutilastoinnin kehittämisen rinnalla kehittää visuaalisesti helposti hahmotettavaa tietoa matkailun kehityskuluista kansallisesti ja alueellisti, ja panostaa tiedon tuotannon rinnalla myös tietojen analysointiin.

Hyvät matkailuvaikuttajat,

Matkailu on kansallisesti merkittävä vientitoimiala, elinkeino ja työllistäjä Suomessa. Panostamalla matkailuun luomme työpaikkoja ja hyvinvointia koko Suomeen. Matkailun merkitys Suomen tulevaisuudelle on tunnustettu myös päättäjien taholla ja toivonkin, että matkailu on osana myös tulevan hallituksen hallitusohjelmaa ja matkailuklusterin kehittämiseen myös resursoidaan riittävästi vaikuttavuuden varmistamiseksi. Matkamessuilla järjestämässämme puoluepaneelissa kaikki puolueet olivat tästä samaa mieltä.

Matkailun tiekartassa painotetaan yhteistyötä. Yhdessä voimme kasvattaa matkailuliiketoiminnan kilpailukykyä, vaikuttavuutta ja alan merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Kasvu vaatii kuitenkin uskoa itseen ja matkailun potentiaaliin. Näin vaalien alla heitänkin pallon teille: pitäkää omalta osaltanne huoli siitä, että matkailun kasvupotentiaali ja matkailuelinkeinon merkitys Suomen kansantaloudelle tulevat kuulluksi ja nähdyksi turuilla ja toreilla.


Ministeri Lintilä alustamassa Matkailusäätiön tilaisuudessa 1.3. Ravintola Wernerissä