FI EN

Matkailusäätiön vuoden viimeiset aamukahvit 5.12.2019 - Vieraana työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustavsson

Matkailusäätiön vuoden 2019 viimeisillä aamukahveilla keskusteluaiheina investoinnit, ekosysteemin toiminnan varmistaminen ja ulkomaisen työvoiman sujuva integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Helsingin Matkailusäätiö kolmas ja vuoden viimeinen aamukahvitilaisuus järjestettiin 5.12.2019. Säätiöllä oli ilo saada keskustelujen alustajaksi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Noin 20 matkailualan vaikuttajan voimin vaihdettiin ajatuksia tämän hetken ongelmista.

Jari Gustafsson toi esille huolen, miksi elinkeino kehittyy meillä Suomessa heikommin kuin Euroopan muissa maissa. Turistimäärät kasvavat globaalisti ja mm. kiinalaisesta keskiluokasta noin 100 miljoonaa turistia etsii uusia ja mielenkiintoisia matkakohteita. Jos tästä väkimäärästä esim. 5 % löytäisi tiensä Suomeen, se tarkoittaisi 5 miljoonaa matkailijaa enemmän.

Matkailusäätiön vuonna 2017 esittämä näkemys liiketoiminnan kaksinkertaisesta kasvusta on realistinen ja täysin toteutettavissa. Matkailun kaksinkertaistaminen toisi neljän miljardin euron tulon lisäyksen ja työllistäisi noin 140.000 henkilöä Suomessa. Maan kipeästi kaipaama työllisyystavoite olisi jo matkailualan toimesta hoidettavissa kuntoon. Mistä johtuu, että nopeasti saavutettavissa olevaa tuloa ja hyvinvointia ei kotiuta nyt saman tien Suomeen?

Elinkeinorakenteemme on edelleen suurelta osin pienyrittäjävetoinen. Investointeja kartetaan ja kasvuhalukkuutta ei ole riittävästi. Pientoimijavaltainen ala ei houkuttele riittävästi alan ulkopuolisia investoijia ulkomailta tai kotimaasta. Vaikka rahoitusta on tällä hetkellä saatavissa, kasvua rajoittaa pienten toimijoiden haluttomuus riskinottoon. Muutos tähän saattaa löytyä kuitenkin nuoremmasta sukupolvesta ja uusista innovaatioista.

Keskusteluissa tuotiin esille, että pääkaupunkiseudulla uudet hotelli-investointihankkeet ovat tuoneet sijoittajia myös ulkomailta. Ensi vuoden aikana alueelle tulee noin 2000 uutta petipaikkaa ja seuraavien vuosien aikana kasvu on 1000 petipakkaa / vuosi. Tarjonnan kasvattamisella on merkitystä mm. kongressimatkailijoiden haluun tulla Helsinkiin.

Alan jarruna on tällä hetkellä osittain työvoimapula ja toisaalta haluttomuus palkata ulkomaista työvoimaa. Tällä hetkellä vielä hankalat ja pitkät työlupakäytänteet jarruttavat sekä ulkomaisten opiskelijoiden että työntekijöiden integrointia suomalaiseen yhteiskuntaa. Ongelmana on myös suomalaisten oma asenne – ulkomaista työvoimaa ei olla yhtä halukkaita palkkaamaan töihin. Tässäkin asiassa katseet kääntyivät keskustelussa nuorempaan sukupolveen, jolla onneksi avoimuus ja erilaisuuden hyväksyttäminen on arkipäiväisempää.

Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli, että Suomen tunnettuuden kasvulla on merkitystä matkailuliiketoiminnan kasvulle. Hyvä maabrändi ja mielenkiintoinen tarina luovat kysyntää ja matkailijoiden kiinnostuksesta Suomea kohtaan. Tähän huomioarvoon vaikuttavat myös muut toimialat. Matkailu viennin edistämiseen tarvitaan koko ekosysteemin sujuvaa ja mutkatonta yhteistoimintaa kaikilla yhteiskunnan aloilla.